Askeleesi tuulessa kuulen.
Niin monta tietä eessäs aukeaa.
Et tulevaa tunne; sitä tunne ei kukaan.
Ei määränpäätään
ennenkuin sen saavuttaa.
Muistojen kantaja!
Kuningas tuulisen aamun.
Pilvien vartija.
Antaja kevään ja naurun.
Askeleesi tuulessa kuulen.
Niin monta tietä eessäs aukeaa.
Eilisen herra, aikojen ruhtinas,
sinä näytät meille
tarinoiden lähteen.
Kanssani kulje!
Käteeni tartu ja johda.
Lauluni kuule.
Sulje mut syliisi
ja huomiseen ohjaa.
Runojani. Saa vihata ja tykätäkin. Eniten haluisin että joku sanoisi jotain näistä. Muutakin ku et "kiva".
perjantai 22. elokuuta 2014
maanantai 4. elokuuta 2014
Valmiiksi tulemisesta
Kun kaikki on tältä keväältä tehty
(tai melkein ainakin, en kaikkea ehkä muista)
kellun tässä, toukokuisena lauantaina,
hämilläni siitä, ettei ole pakko
koko ajan mennä ja tehdä.
Hengailen Kirjakahvilassa,
totuttelen joutenoloon varovaisesti nauttien.
Pidän seuraa ylivilkkaalle rap-artistille
- toinen keskittymishäiriöinen,
on heti helppo tulla juttuun.
Puhumme hybridi-ihmisistä,
miten kaikkialla on aina erilainen, erottuva.
Lokerosta toiseen, raja-aitojen yli
aina väärälle puolelle, tai sitten
tasapainoa etsien, horjuen
veitsenterällä,
keinulaudalla.
(Kirjoitettu 17.5.2014)
(tai melkein ainakin, en kaikkea ehkä muista)
kellun tässä, toukokuisena lauantaina,
hämilläni siitä, ettei ole pakko
koko ajan mennä ja tehdä.
Hengailen Kirjakahvilassa,
totuttelen joutenoloon varovaisesti nauttien.
Pidän seuraa ylivilkkaalle rap-artistille
- toinen keskittymishäiriöinen,
on heti helppo tulla juttuun.
Puhumme hybridi-ihmisistä,
miten kaikkialla on aina erilainen, erottuva.
Lokerosta toiseen, raja-aitojen yli
aina väärälle puolelle, tai sitten
tasapainoa etsien, horjuen
veitsenterällä,
keinulaudalla.
(Kirjoitettu 17.5.2014)
torstai 8. toukokuuta 2014
Ryhtiliike
Eräänä näistä päivistä ryhdistäydyn.
En tänään, koska olen väsynyt
autettuani ystävää muutossa.
Ja koska olen menossa
siivoamaan leirikeskusta.
Ja koska olen menossa
vuoden viimeiseen tutkimusseminaariin.
Ja koska sen jälkeen
juodaan kuohuviiniä hyvässä seurassa.
Enkä huomenna, koska aion kirjoittaa
valmiiksi yli viikon myöhässä olevan artikkelin.
Ja koska eilen en ehtinyt, voisin myös
siivota keittiöstä pahimmat saastat.
Enkä viikonloppuna, sillä silloin
oi, silloin minä nukun.
Ja katson huonoja elokuvia.
Mutta eräänä näistä päivistä,
kenties pikemmin kuin arvaattekaan,
minä ryhdistäydyn
ja kerään tyhjät Concerta-purkit yöpöydältä.
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
Miksei asioista puhuta niiden oikeilla nimillä?
Puhutaan cisnaisten palkoista.
Cisnaisille ja -miehille tasa-arvoiset mahdollisuudet uraan.
Onko eurolla cissukupuolta?
Cissukupuolisilmälasit.
Cissukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen.
Koulutus ja cissukupuolten tasa-arvo.
Valtavasta tuloksia ja vaikuttavuutta cissukupuolisille.
Hallituksen rakennepaketti ja cissukupuolten tasa-arvo.
Cisnaistenpäivä.
Cismiestenpäivä.
...niin.
Cisnaisille ja -miehille tasa-arvoiset mahdollisuudet uraan.
Onko eurolla cissukupuolta?
Cissukupuolisilmälasit.
Cissukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen.
Koulutus ja cissukupuolten tasa-arvo.
Valtavasta tuloksia ja vaikuttavuutta cissukupuolisille.
Hallituksen rakennepaketti ja cissukupuolten tasa-arvo.
Cisnaistenpäivä.
Cismiestenpäivä.
...niin.
tiistai 4. maaliskuuta 2014
Vieraantunut
Mitä enemmän näen, sitä vähemmän kuulun.
Tuolla ulkona me olemme parhaassa tapauksessa toissijaisia.
Sivulause, kohteliaisuussyistä lausuttu
ei sen unohtuminenkaan niin justiinsa ole.
On lapsellista muistuttaa,
on epäkohteliasta korjata.
On huonoa strategiaa purra kättä, joka ruokkii.
Kiltit toiset näkyvät, mutta eivät kuulu.
Eikä aina jaksaisi tuntea kiitollisuutta
siitä, että sentään saa näkyä, silloin kun saa.
Että pyytävät mukaan. Silloin kun pyytävät.
Vaikka onhan niin, että toissijainen olemassaolo
on sentään olemassa olevinaan olemista.
Ei siihen kaikkialla ole tilaa.
Mutta sen toisille kolmantena olemisen raameissa
näyttelyesineenä
aseenkantajana
vaihdon välineenä kaupanteossa ensimmäisten kanssa
– niin, ei siinäkään ole tilaa juuri mihinkään.
Minä en halua.
Minä otan etäisyyttä.
Tänään, noustakseni
huomenna taas
ruumiini hartioille
huutamaan.
sunnuntai 2. maaliskuuta 2014
Eräs sunnuntai-idylli
energiajuoma, aamutupakka
aikainen kevät saa valkean räntäpeitteen
täytetty mäyrä tuijottaa minua
muovisesta puutarhatuolistaan
palaan huoneeseeni
istumaan tuoliin, joka tekee selkäni kipeäksi
yritän kirjoittaa viisi sivua päivässä
gradua transsukupuolisten seksuaalisuudesta
pala manchegoa, aprikoosivissyä
jätän sähköpostini lukematta
selailen levottomana uutissivuja internetissä
ja soitan Agit Propin Natalian uudestaan
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)